Mitäs kaikkea tässä onkaan

On ollut näitä intensiivipäiviä tuolla yliopistolla aika ahkerasti.. Ja tän kuumuuden takia sitten on ollut niiden jälkeen aika poikki. Mutta mukavaa on ollut. Maanantaina aloittaa meidän ryhmä harjoittelun emergencyssä. Siellä ollaan viikko katselemassa. Sitten kirurgiselle.

Nyt kohta pitäis yhden mun hotellin työntekijän vaimon tulla näyttämään mulle kangassampleja. Se lupas tehdä mulle työvaatteet.. ;) Eilen mittailivat illalla mua hotellin aulassa ja huutelivat rinnanympäryksiä ympäriinsä.. Eipä siinä mitään.. Sitten pääsis viettämään vapaapäivää. Ihan jees. Täällä alkaa olla ihan kohtalaisen lämmin sää. Päälle kolmekymmentä.. Eilen oli 36 C.. Että on hiukan tottumista.

 

Leikittiin pää - olkapää -peppua ja myös vietnamilaisia leikkejä.

 

Vietnamilaiset hoitsuopiskelijat veivät meidät sightseeingille. Citadel - entinen kuninkaan koti. Setä Ho vartioi.

 

Täällä on nättejä kukkia. Tai puita. Kukkia puissa siis.

 

Citadelin alueella, teatterissa. Tatja Suomesta, Indu ja Sarita Nepalista ja Duong Vietnamista.

Jatkan myöhemmin, nyt pitänee mennä kyttäämään niitä kangaspaloja. ;)

Sairaala - Benh Vien

Tänään olimme tutustumassa sekä Huen keskussairaalaan, että Huen yliopistolliseen sairaalaan, jossa tulemme harjoittelut ensi viikosta alkaen suorittamaan. Olihan siinä. Alla kuvia lähinnä söpöistä lapsista.. Tyttöporukalta pääsi aika lailla huokauksia lähellä näitä pikkuisia. Meidät 15, suomalaista ja nepalilaista, opiskelijaa ja opettajaa, myös työnnettiin suoraan synnytyssaliin, jossa 24-vuotias nainen oli synnyttämässä esikoistaan. Ei kivunlievitystä ja kyseessä oli riskisynnytys ilmeisesti lapsipihkan takia. Voi vaan miettiä, miltä tuntuu, kun yhtäkkiä ovelle ilmestyy kauhea lauma vieraita pällistelemään. Esimerkiksi isäthän eivät täällä synnytyssaliin pääse.. Kaikkea hyvää vaan tällekin synnyttäjälle, varmaan hetken joutuu siellä vielä olemaan.

Nyt etenee vaihto niin, että huomenna meillä on myös jotakin tutustumiskäyntejä nepalilaisten ja vietnamilaisten opiskelijoiden kanssa. Torstai, perjantai ja lauantai ovat sitten intensiivipäiviä ja sitten ensi viikolla aloitamme harjoittelua osastoilla.

Ja eipä tässä kummempaa.. Kuvia..

Keskonen, painoa reilu kilo.

 

 Koska viime viikko oli uudenvuodenlomaa, on sairaalakin lähes tyhjä. Kuitenkin huoneissa jo muutamia potilaita.

 

Äiti hymyilee, poika ei oikein jaksa. Sisätautiosastolla.

Suomalaiset parveilivat kurkkien huoneisiin.

 

Pienet tarvitsevat lämpöisen paikan.

 

Perhe koolla syömässä lounasta potilashuoneessa.

 

Sairaalasta löytyy jotakin samannäköistä. - Välinekärry.

 

Ja jotain täysin erinäköistä. - Potilashuoneen parveke.

Miltä näyttää Hue tänään?

Tänään kävelin tuolla yhden joen rannassa enemmänkin. Tässä tämän päivän kuvia.

Pojat leikkivät taloveneidensä edessä rannalla.

 

 Tai joessa.

 

Tämäkin poika halusi valokuvaan, mutta sitten vähän ujostutti.

Suitsukkeita temppelin lähistöllä.

Joki on tosiaan täälläkin aika keskellä.

Minä kadulla, ihmiset osotteli mun poskia, niin otin kuvan, että onko niissä jotain. ;)

Näitä katukeittiöitä täällä on. Ruoka maistuu ihan hyvältä, mutta vähän saa kattoa miten kipot ja kupit pestään jne. Olen kuitenkin uskaltautunut omalla "kotikadulla" tuollaisesta lounasta syömään.

Mukava kosketus vietnamilaiseen juhlaan

Minut oli siis kutsuttu eilen tapaamaan tän hotellin johtajan vaimoa ja tytärtä. Kun lähdin selvisikin, että oltiin menossa johtajan ystäväperheen luokse maalle. Siellä oli sitten lopulta neljä perhettä ja paljon vietnaminkielistä puhetta. Oli siis kyseessä vietnamilaisen uudenvuoden päätöspäivä. Oli tosi mukavaa, vaikka kauheasti puheesta en ymmärtänytkään. Lapset näyttivät ensin maaseutua minulle ja sitten syötiin. Oikein perinteinen vietnamilainen ateria, lattialla kaikki parikymmentä henkeä ja niitä ruokakippoja oli siinä kaikennäkösiä. Puikoilla syöntikin onnistui suht hyvin, kukaan ei nauranut kauheasti ja sain jotain suuhunkin asti. ;) Ruoan jälkeen lapset pelailivat vielä uhkapelejä. Oli mukavaa! Valitettavasti en kehdannut ottaa kuvia esim siitä ruokapöydästä, kun ei ois ollu ehkä kohteliasta napsia niitä vaan.

Katsotaan saanko tähän kuvia. Piti laittaa tämä siis jo eilen, mutta netti pätki liikaa.

 

 Minä jossakin papupellolla..

Perheiden lapsia, jotka näyttivät mulle maaseutua.

Pellolla oli kana ja maanviljelijä.

Se on vihannes. Joo.

 

 Korttipelejä seteleillä.

Ja joku toinen rahapeli. Kyseessä siis joku ruletin tapainen. Panos tietylle ja sitten ravistellan kulhoa jossa nopat. Ja sitten huudetaan jos voitetaan.

Tällä hetkellä suvun juoksukilpailut portaikossa

No nih, alan olla kotiutunut uuteen hotelliin. Tänään sain jo muutaman asian selvitettyäkin, niin että joku ymmärsi mitä haluan. Ja kun kävin syömässä, ihmiset veikkasivat mun iäksi 15 vuotta.. Että joo.. Onkohan se kohteliaisuus.

Vaihdoin tänään vielä täälläkin hotellissa huonetta. On oikein mukava pienempi huone nyt (2 hengen huone on mulle kuitenkin sopivampi kuin kolmen, luulen;)). Ja ei ole kadun puolella, joten meteliä on vähemmän. Tai oli, siihen asti, kunnes joku päätti (ilmeisesti hotellin omistajan sukulaiset?) aloittaa jotkut juoksukilpailut portaikossa. Siltä se ainakin kuullostaa, siellä on varmaan ainakin 20 ihmistä ramppaamassa ylös ja alas ja kannustamassa ehkä toisiaan? Noh.. Jos sitä itse menis vaikka päiväunille tässä. Hotellin omistaja myös pyysi mut tapaamaan vaimoaan ja tytärtään tuossa parin tunnin päästä, niin sitten sellasta luvassa. Tänään on ollut taas jo vähän lämpimämpi kuin eilen, jolloin oli kosteeta ja kylmää.

Oon saanut sellasen viha-rakkaussuhteen aikaan yhteen riksakuskiin.. Se kai päivystää tässä hotellin kadulla ja joka kerta käy kiinni kun menen ulos. Se aina hymyilee ja kysyy, "tis taimi motorbaik?", en oo raukalle kehdannut sanoa, että eihän sillä edes ole moottoripyörää.. Hymyillen aina vaan sanon, että Khong, no thanks. Sitten se pöyristyneenä muka lähtee pois. Kiva kun saa kavereita.. Tai jotain..

Ja tässäpä taas muutama kuva.

Tämä siis ei ole riksakuski, joka seuraa mua, vaan tällä on jopa moottoripyöräkin..

Kai tuota jokea pitkin jonnekin mennään joskus, kun rannassa venettä veneen vieressä.

Put, put, purrrrr... Näitä motskari/skoottereita aika runsaasti täällä.. Tai aika runsasta enempi.

Tää on kooltaan oikein iso koju, verrattuna ympäröiviin.

Rouvalla pysyy myytävät just ja just pyörän selässä.

Sitten sitä voi aina miettiä, että mitä tuli syötyä.. Sopan söin, kasviksiin en uskaltanut koskea. Tuolla ilmeisesti oli porsaan lihaa.. Näin päättelin, kun myyjä vastasi kysymykseen "oiieek, oiieek", ja kielsi, kun esitin linnun siipiä, mutta nyökkäili kun väänsin nenää ylöspäin! Näin se vietnamese sujuu. ;)

Kiitti Pihla!

Kiitos Pihla, En tiennyt, että tätä ei pysty kommentoimaan, nyt pitäis pystyä!

Ja hyvin menee, on vaan vähän kostea keli ja hotellissa nää ei oikeen puhu enkkua.. Nyt jännitän, että saisinko kuumaa vettä juotavaksi vai olettaako ne, että halusin suihkuun..

Ja määränpäässä

Tänään tulin sitten lentäen vielä tänne Hueen. Mukava kaupunki, vähän on pienemmässä mittakaavassa esim talot kuin HCMCityssä, mutta isoa on ja paljon ihmisiä. Sain nyt vietnamilaisen prepaidin. Numero siihen on 0933653032, eteen tietenkin Vietnamin maatunnus. Kävin äsken syömässä ja siirsin kuvia läppärille siinä samalla. Noh, sain pikkuisen tytön sitten heti kiinnostumaan ja sitten sain kaverin nappien painamiseen. Ruoka-aika taisi tytöllä olla, äiti, joka siis omisti paikan juoksi lusikan ja kulhon kanssa perässä ja yritti ehtiä lusikalla suuhun asti. Minulle maistui ruoka paremmin ja jaksoin olla paikallani.

Ja alla taas muutamia kuvia, jotka ehdin siirtää.

Veli pääsi koneelle, niin tylsistyttää..

 

Huessa on joki, jossa näköjään ainakin kalastetaan.

Viet Nam

Mitäs tähän sanomaan. Kuumaa ja väsyttää. Ehdin tänään hiukan kierrellä ja käydä syömässä ja yrittää päiväunia, jotka ei onnistuneet, joten sitten nyt suuntaan jo nukkumaankin. Myöhemmin pidemmin. Vähän kuvia. Kaikki kunnossa, sepä kai se tärkein. :)

Pehmoleluja isompi kasa.. Siellä sulassa sovussa nallet ja possut ja Thanhit, eikun..

Joku saa leikkiä ja joku tehdä töitä..

Nauloja tossuihin kiireellä.

Lentoja, lentoja ja ranskankielisiä vierustovereita

Eli hyvin meni, nyt HongKongin lentokentällä. Matka oli pitkä, mutta onneksi oli koneessa leluja. Vieressä kaksi ranskalaista, jotka eivät puhuneet kuin ranskaa, eivätkä sitäkään minulle. Mutta ehkä niistä sitten oli kiva, että en saanut ikinä selvää, mitä ne meinas ja sitten aina kun ne just oli asettunut nukkumaan, niin päätin vaikka hakea vettä. Mutta hyvin menee, tunnin päästä vietnamin koneeseen! Olen jo portilla. Alla kuvia.

Pariisissa en ehtinyt kun portille jonottamaan..

Häiriköin vieruskavereita yrittämällä kuvata auringonnousua, mutta nyt ei edes paras kuva osunut tähän.

Honkkarissa ihan hieno ja iso kenttä.

Lentokenttä nro 1

Suomalainen vaatimattomuus.. ”Pahoittelemme lentokentän rakennustöiden aiheuttamaa melua.” Eipä sitä lentokentällä muuten riittäisikään..

Kello 07.00 ja lentokentällä sisällä. Boarding alkaa kahdeksan jälkeen, joten hyvin tässä aikaa. Ei ole häpeä olla ajoissa, vai miten sitä sanotaan.. Topattuna autossa matka lentokentälle. Kyllä täällä hiukan lunta taitaa olla.. Katsotaan millasia kuvia tulee sitten vuorokauden kuluttua.

Matkatavarat sain koneeseen hyvin, niiden pitäisi lennellä Vietnamiin asti ihan ilman mua. Toivottavasti tulevat, Pariisin kentästä on varoiteltu, että näin lyhyellä vaihtoajalla, kun mulla on, voi käydä köpelösti ja jäädä nautiskelemaan laukku Pariisista. Ei siinä mitään, kokemuksesta voin sanoa, että mukavahan maa se Ranska on.

Aikataulullisesti taisin laskeskella, että Pariisissa nyt päivällä niin sitten suomen aikaa ensi yönä 01.00 Suomen aikaa pitäis olla Hong Kongissa, josta koitan päivitellä väliaikatietoja. Siitä sitten vielä Ho Chi Minh Cityyn sopiva lento ja sittenhän huomisaamuna Suomen aikaa vois ehkä olla siellä. Nyt tämä päivitys nopsaa verkkoon, kun joku langaton sai yhteyden. Tiiä sitten mikä.. Kokeillaan.

Kuvassa Tatja talvivaatteissa, joita ei hetkeen toivottavasti tarvita.

Kuvasta näkyy, että taitaa Suomessa olla hiukan lunta..

Ja lähtö..

Ei kyllä tuntunut viimeinen kuukausi pitkältä. Nyt ihan seuraavat hetket päivityksiä sitten matkasta tänne. Koetan laittaa hong kongin lentokentältä päivityksen, että olen sinne päässyt ja sitten Vietnamista. Pimeä aamu, mutta eiköhän ho chi minh cityn 30 C tunnu ihan mukavalta tuossa vuorokauden kuluttua..Kissa ei hiffaaa, että olen lähdössä, mutta se nyt on sosiaalinen ihan huvikseen..