Vauvoja

Täytyyhän se sitten tännekin heti kirjottaa. Tänään sitten oltiin ekaa päivää synnärillä ja keisarinleikkauksella syntyi kaunis tyttö. Pieniä ne vauvat on!
Ensin muita ja lopussa söpösiä kuvia.

Muuten, eilen olin moottoripyöräseikkailulla Duyenin kanssa katsomassa hautaa. Oli se kaukana ja vaikka tie oli kuoppainen ja kumpuinen ja melkeen törmättiin buffaloon, niin oli hieno paikka. Yhtään turistia ei ollut! Illalla Duyen ja Thuan vielä otti mut mukaansa tapaamaan kavereitaan ja erästä irlantilaista sohvasurffaajaa. Oli aika äänekästä menoa, mutta tosi kivaa taas! Mahtavaa, kun on saanut näin hyviä ystäviä näistä vietnamilaisista! Päivälliseksi vuohen lihaa ja illalla maistoimme koiraa. Onneksi olin jo syönyt sen päivällisen.. Mutta ruoka, mikä ruoka.

Joen yli mentiin mopolautalla.

Poikien homma ajella päivät päästytysten edestakas. Oli ihana putput-moottori.

Upeat haudat ja temppelit oli perillä, eikä tosiaan turistin turistia meiän lisäksi.

Kauniisti pidetään pihaakin.

Korkeiden muurien keskellä oli sitten kuninkaan ja hänen vaimonsa haudat.

Kuninkaan hauta ja temppelit sijaitsivat vuorten keskellä. 42 vuorta vartioi hautaa. Edessä oli myös lampi, joka oli lohikäärmeen muotoinen.

Duyen ratsastaa norsulla.

Tämä vartijasetä oli siellä töissä ja jos turisteja sattuu eksymään, niin opastaa. Tosi mukavasti vei meidät joka paikkaan ja avasi riippulukoilla suljetut ovet.

Lohikäärmelammikosta sain kukkia, joilla oli hyvä leikkiä.

Tie oli hyvässä kunnossa.. Onneksi Duyen on ihan ok kuski. Ja onneksi en harrasta huonovointisia aamuja, edellisyönä kun olin kolmen jälkeen hotellilla..

Portaita, Tatja ja lohikäärme.

Päivälliseksi oli vuohenlihaa padassa. Se oli hyvää!

Tapasin lisää vietnamilaisia poikia.

Ja yhden kovaäänisen ja metelöivän (ehkä myös suhtkännisen ;P) irlantilaisen reppureissaajan.

Koirapata.

Seuraavana aamuna sairaalalla vauvoilla oli aamupesut (ja -pisut ;)).

Pääsimme myös sitten leikkaussaliin katsomaan suunniteltua sektiota.

Siinä me mietittiin, että sieltäkö se vauva vaan pompsahtaa.

Ei ehkä kaikkein siisteintä ja hellävaraisinta touhua.

Mutta suloinen pikkuinen vietnamilaistyttö sieltäsyntyi.

 Painoa reilu 2 kiloa. (Tuo en muuten sitten ole minä, vaan vietnamilainen hoitaja kuvassa. ;))

Onnellinen perhe. Isoäiti ja anoppi huolehtivat tuoreesta vauvasta äidin ollessa vielä toipumassa leikkauksesta. Isälle kukaan ei kertonut mitään ja olikin aika pihalla olevan näköinen. Isosisko oli reipas ja iloinen.